Säästämisestä palkintoja

Olen pienessä päässäni monta kertaa miettinyt miksi Suomessa, euroopassa ja koko maailmassa suositaan velanottajia ja heidän ahneutensa mukanaan tuomien talousongelmien ja vastuiden sysäämistä kaikkien veronmaksajien ja kansalaisten harteille. Eikö jokaisen ihmisen, maan ja kansan kuulu olla itse vastuussa veloistaan? Pankkien lainanantajille tulee laatia sellaiset pykälät sanktioineen, että asiat taatusti hoituvat ja he myös itse joutuvat kantamaan vastuunsa väärin perustein, jollekulle liian suurella riskillä myöntämistään lainoista. Pitää olla niin jos maksuongelmia syntyy, että varsinkaan asiaankuulumattomat ihmiset, maat ja kansat eivät joudu toisen aiheuttamista vahingoista vastuuseen. Kun monet ihmiset kodirakentamis -ja perheensä elämän turvaamiseksi alkavat hankkimaan ja rakentamaan omaa asuntoa ja ottavat velkaa unelmansa toteuttamiseksi, niin kyllähän sen kaikille, kaikesta huolimatta, todellakin soisi toteutuvan. Minusta meillä Suomessa asuntojen hinnat ovat aivan älyttömän korkealla ja tuntuu, että uutta asuntokuplaa rakennetaan kun hinnat eivät kääntyneetkään laskuun.

Nyt kun pääomaveroa korotetaan 2% yksiköllä ja inflaatioprosentti pyörii lähellä kolmea se mielestäni tarkoittaa sitä, että kaikille säästämisestä korkoja saavalle ihmiselle “inflaatioprosentti” nousee lähelle 5%.  Mielestäni pankkien maksama korko on tavalliselle ihmiselle sitä säästämisestä saatavaa palkkiota ja muualtahan sitä ei maksetakaan. Miten yhteiskunta huomioi ihmiset, jotka elävät tulojensa mukaan eivätkä ylivelkaannu ja hoitavat kaikki asiansa ja maksunsa kunnollisesti ja tunnollisesti? Ei mitenkään. Sen sijaan muiden ylivelkaantumisen vuoksi tunnollisesti asiansa hoitavat ihmiset joutuvat maksamaan jatkuvasti nousevia veroja ja maksuja ja se ei ole oikein. Asiansa kunnolla hoitavia ihmisiä tulisi jollakin tapaa palkita jos ei muuten, niin antamalla säästämisestä saatavan koron verottomana.

Suuralueista

Suur Oulu, Keskustan suuralue, Korvensuoran suuralue, Maikkulan suuralue ym. suuralueet suur miehineen ja suur naisineen. Suur suur ja suur suur suur… Minusta on hyvä lopettaa tuon  sanan suur käyttö. Asuin itse Korvensuoralla n. 51 vuotta ja ei se alue ole yhtään sen suurempi, kuin silloin vuonna 1958, kun sinne 2-vuotiaana pikkupoikana muun perheen mukana Utajärveltä muutin. Se alue vain on tiheämpään rakennettu. Kun ajelin ammatikseni parikymmentä vuotta Oulun ja ympäristökuntien alueella, niin ei sekään alue ole sinä aikana suurentunut, kun ajelut aloitin. Sekin alue vain on tiheämpään rakennettu. Nyt kun Oulun kaupunki alueena  on laajenemassa, niin mielestäni on hyvä näin alkuvaiheessa puhua uudesta Oulusta ja jos se ei lähiaikoina enempää laajene, niin jonkin ajan kuluttua Oulu sanana jatkaa entiseen malliin ilman uusi- liitettä, oletan.

Jukka Holtinkoski

Rokuan alueen vedenpintojen laskusta

Jukka Holtinkoski pohti mielipidekirjoituksessa (Kaleva 18.2) Rokuan harjualueen järvien tilaa ja esitti pohjavedenottoa syyksi alueen järvien vedenpinnan laskuun. Olemme Oulun yliopiston vesi-ja ympäristötekniikan laboratoriossa tutkineet Rokuan pohjavesialueen vesitilannetta vuodesta 2008 ja kommentoimme Holtinkosken kirjoitusta tutkimuksiimme perustuen. Holtinkosken mainitsemat “pohjavedenottamiskaivot” viittaavat uskoaksemme vuonna 2006 asennettuihin yhteentoista pohjavesiputkeen, joilla seurataan pohjaveden pinnan vaihtelua. Rokualla pohjavettä pumpataan kunnalliseksi talousvedeksi neljästä pohjavedenottamosta (kaksi Pohjois-Pohjanmaalla, kaksi Kainuussa). Kaikki rokuan ottamoista pumpattava pohjavesi menee  Rokuan alueelliseen kulutukseen, eikä alueelta johdeta pohjavettä lähikuntiin talousvedeksi. Pohjavedenottomäärät ovat kuitenkin pieniä (noin 350 kuutiometriä päivässä) verrattuna harjualueella muodostuvan pohjaveden määrään (noin 60 000 kuutiometriä päivässä). Vedenottamoiden seurantatietojen perusteella pumppaukset alentavat pohjavesipintoja vain vedenottamon välittömässä läheisyydessä, mutta eivät vaikuta järvien vedenpintoihin harjualueilla.

Tilanteen havainnollistamiseksi voimme verrata Rokuan harjualueen koko pohjavesivarastoa sadan litran saavilliseen vettä. Vuotuinen pohjaveden muodostuminen vastaa noin kolmen litran vesimäärän lisäämistä saaviin. Tämä luontoäidin “Rokuan saaviin” sateena kaatama vesi virtailee hiljalleen maan alla hiekan huokosissa, päätyen metsäojituksiin ja puroihin harjua ympäröivillä suoalueilla sekä Oulunjärveen, Ahmasjärveen ja Oulujokeen.

Rokualta vuoden aikana talousvedeksi pumpattavan pohjaveden määrä on non 0,5 prosenttia pohjaveden vuotuisesta muodostumismäärästä ja vastaa saavivertauksessamme yläkanttiin arvioiden ruokalusikallista. Tutkimuksissamme on havaittu selkeä yhteys Rokuan pohjavesiesiintymän sekä alueen järvien ja lampien välillä. Kuten Holtinkoskikin mainitsee, pohjaveden pintojen aleneminen näkyy myös järvien pintojen laskuna. Syitä vedenpintojen laskuun on tutkimuksissamme etsitty alueen ilmaston vaihtelusta ja harjua ympäröivästä maankäytöstä (metsäojituksista ja turvetuotannosta). Ilmasto-olojen on havaittu vaikuttavan järvien ja pohjaveden pinnankorkeuksiin; alhaiset vedenpinnat ovat seuranneet keskimääräistä vähäsateisempia jaksoja. Kuitenkin myös harjua ympäröivän maankäytön on todettu vaikuttavan pohjaveen purkautumiseen Rokualta ja sitä kautta pohjaveden pintoihin. ilmastotekijöiden ja maankäytön tarkka vaikutuksien erittely on tutkimuksissamme kuitenkin vielä osittain kesken ja vastaus Holtinkosken esittämään kysymykseen “Miksi Rokuan järvien vedenpinta laskee?” edelleen tarkentumassa. Tarkempaa tiedotusta esimerkiksi metsäojien vaikutuksesta pohjaveteen on tiedossa lähiaikoina.

Björn Klöve professori, Pertti Ala-aho ja Pekka Rossi tutkijat vesi-ja ympäristötekniikan laboratorio, Oulun yliopisto

Tämä juttu julkaistiin Kalevassa Lauantaina 3.2.2012

Moni vanhus on yksinäinen kellon ympäri

Jukka Holtinkoski kirjoitti (Kaleva 30.10./lukijalta) ikääntyneen naisen yksinäisyydestä. Hän kuvasi koskettavasti naisen elämää, joka rajoittuu neljän seinän sisälle: hissittömään luhtitaloon. Nainen ei pääse asunnostaan ulos, eikä kukaan käy häntä ilman hälytystä katsomassa. Valitettavasti tarina ei ole ainut laatuaan. Yksinäisyyttä esiintyy vanhusten parissa nykyään runsaasti. Oulun seudulla 14-17 prosenttia yli 75-vuotiaista kärsii yksinäisyydestä (Uuden Oulun hyvinvointikatsaus 2011). Yksinäisyyttä voidaan lieventää sosiaalista osallisuutta vahvistamalla, eli yksinäisyys vähenee yhdessä olemalla. Kolmannen sektorin toimijat järjestävät monenlaista osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Keskustelu- ja virikekerhot, liikuntaryhmät ja ystävätoiminnot tarjoavat mahdollisuuden yhdessä olemiseen ja tekemiseen. Toiminnan toteutumisessa ovat tärkeässä roolissa vapaaehtoiset. Yksi esimerkki merkittävästä vapaaehtoistoiminnan muodosta on AVEK-läheisauttajatoiminta. Oulun Seudun Setlementin hallinnoima ja Oulun kaupungin rahoittama toiminta on ammatillisesti koordinoitua vapaaehtoistoimintaa, jossa vapaaehtoiset ovat apuna ja tukena ikäihmisen ehdoin hänen arjessaan.

Toiminnassa on tärkeintä yhdessä oleminen ja tekeminen. AVEK-toiminnalla voidaan tutkimuksen mukaan parantaa merkittävästi vanhusten elämänlaatua, autonomiaa ja sosiaalista osallistumista sekä edistää näin kotona selviytymistä. AVEK-läheisauttajatoiminta perustuu tuen tarjoamiseen vanhuksen kotiin. Tämä on erityisesti yksinäisten ikäihmisten näkökulmasta keskeistä. Ikäihmisille on tarjolla Oulussakin monenlaisia ryhmätoimintoja ja osallistumismahdollisuuksia. Suuri osa toiminnoista sijaitsee kuitenkin keskustassa. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän toimintaa myös asuinalueille, lähelle ikäihmisiä. Ryhmätoimintoihin osallistumisen on todistettu vaikuttavan myönteisesti yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten elämänlaatuun; fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Hyvinvointia edistävien toimintojen kehittäminen alueellisesti, lähelle ikäihmisiä on yhtenä tavoitteena oululaisten järjestöjen, Oulun kaupungin ja seurakunnan yhteisessä ikä-ESKO-hankkeessa. Yhtenä keskeisenä tehtävänä on tavoittaa yksinäisiä ikäihmisiä, jotka voivat saada iloa, tukea ja voimaa arkeensa erilaisista osallistumismahdollisuuksista. Kohderyhmän tavoittamiseksi hankkeessa kehitetään etsivää työtä ikäihmisten parissa.

Yhden tärkeän osallistumismuodon tarjoavat matalan kynnyksen kohtaamispaikat, jotka voivat toimia alueilla esimerkiksi seurakunnan tai asukastupien tiloissa. Ikä-ESKOssa on avattu kaksi Seniorikahvilaa Oulun alueelle (Etu-Lyöttyyn ja Kaukovainiolle). Toimintaan ovat tervetulleita kaikki oululaiset ikäihmiset.

Jukka Holtinkoski esitti idean henkilön palkkaamisesta kiertämään yksinäisten vanhusten luona. Ideaa on helppo kannattaa lisäyksellä, että henkilöitä pitäisi olla yhden sijaan useampi ja toteuttamisessa voisivat olla mukana myös kolmannen sektorin toimijat. Yksinäisyys ei vähene juhlapuheilla, vaan se vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja päätöksiä ongelman poistamiseksi. Se vaatii työtä kentällä ja päätöksiä tämän arvokkaan työn mahdollistamiseksi. Arvokas vanhuus kuuluu kaikille.

Liisa Jurmu projektipäällikkö Ikä-ESKO-hanke Oulun Setlementti ry

Tämä juttu julkaistiin sanomalehti Kalevassa Torstaina 17. marraskuuta 2011.

Rokuan vesipintojen laskun syyt

Parisen vuotta sitten  sai lehdistä lukea, että Rokualta on alkanut järvien vesien pinta huolestuttavasti laskea, eikä selitystä vesien pintojen laskulle oikein ole löydetty. Olin vuoden 2011 syyskuun lauantai-iltapäivänä Utajärven Rokualla sieniä poimimassa ja ostin myös kalastusluvan kuntokeskuksen vieressä olevaan Ahveroiseen kalastaakseni siitä kirjolohta ja taimenta. Siinä kalastaessani ihailin komeaa ilmaa ja upeita kangasmaisemia ja Ahveroisen pintaa. Sattuipa siihen sitten tulemaan eräs vanhempi mies ja kun me molemmat satuimme olemaan puheliaan sorttisia kavereita alkoi juttu luistamaan kuin itsestään. Kerrottiin niitä näitä ja yhtäkkiä kaveri alkoi kertomaan kuinka nuo järvien pinnat ovat  laskeneet ym. ja minähän yhdyin ihmettelyyn. Hän kertoi myös tietävänsä varmuudella syyn siihen miksi ne laskevat ja naurahduksen kera myös itse tavallaan olevansa syyllinen niiden pintojen laskuun. Mies, Martti Junnila kertoi olleensa työnjohtajana kun Rokualle rakennettiin 2006  6-9 m syviä pohjavedenottamiskaivoja muistinsa mukaan 11 kpl. Junnilan mukaan näitä pohjavedenottamoita rakennettiin, kun Muhokselle ja Tyrnävälle piti saada kunnollista juomavettä. Hän myös kertoi Ahveroisen vedenpinnan laskeneen varmuudella yli metrin, joten aika pian pohjavedenottamisen vaikutukset alkoivat näkyä alueen järvien ja lampien vedenpinnan laskuna. Junnilan ja minunkin mielestä on aivan selvää kun taivaalta satavasta vedestä aletaan ottamaan vaikkapa 20 prosenttia toiselle alueelle, niin tottahan se vähentää pohjavesiä tuolla 20 prosentilla ja aiheuttaa näin ollen vesien pintojen laskua. Nyt kun Ouluun ollaan suunnittelemassa pohjavedenottamista Viinivaarasta ja alueen asukkaat ja eri ympäristöaktivistit ovat huolissaan alueelle pohjavedenottamisesta aiheutuvista haitoista, niin tällä perusteella alueen asukkaiden ja muiden ihmisten huoli alueen vesienpintojen laskusta  on aiheellinen. Alueelle ollaan tekemässä melkoinen ympäristötuho.

Jukka Holtinkoski

Paul McCartneyn Konsertissa 12.12.2011

Minulle kävi mukavasti, kun oli mahdollisuus mennä ja sain lipun Hartwall-Areenalla järjestettyyn Paul McCartneyn ja hänen taustayhtyeensä konserttiin. Olin tyytyväinen, kun sain lipun permannolta C katsomosta, riviltä 11, eli aivan läheltä esiintymislavaa. Kotoa lähtiessäni varasin omassa bassokitaran kotelossa olevat korvatulpat mukaani ja nehän olivatkin tarpeen…. Matkan Helsinkiin ja siellä yöpymisen jälkeen takaisin Ouluun tein Norskien Norwegian lentoyhtiön koneilla ja kaikki meni odotuksien mukaisesti eli ihan hyvin. Olin ensimmäistä kerta Hartwall-Areenalla ja olihan se mukavaa tutustua Harkimon halliin ja nähdä sen suuruus… Paulia odotellessa jaloittelin ainaisten selkäkipujeni vuoksi permannolla, kiertelin ja kaartelin ja pyörittelin päätäni kuin pössihavukka tutustuessani uuteen ympäristöön. Esiintymislava kiinnosti erityisesti mutta niinkuin esim. Ylikiimingin  Nuijamiesten tai minkä tahansa tavallisen tanssilavan ollessa kysymyksessä aivan sen viereen ei ollut mahdollista mennä, kun se oli eristetty köysillä sun muulla “roinalla” ja järjestysmiehet, varmuuden vuoksi, seisoivat riskinnäköisinä tarkkailemassa yleisöä. Vahvistimet, rummut, kitarat ym. kamat ja niiden lauteille sijoittelu kiinnostivat ja minusta katsottuna lavan oikeassa reunassa oli ainakin kymmenen erilaista kitaraa ja vasemmanpuoleisessa laidassakin muutamia valmiina koitokseen.  Olihan siellä arsenaalia ja varsinkin esiintymislavan yläpuolella olevat kaiutinmäärät saivat minut huolestumaan minkälaisella volumella sieltä bändi ja miksaajat puskevat tavaraa ulos? Siinä kävellessäni bongailin näkyykö tuttuja naamoja ja osuihan silmiini muutama mm. entinen Oulun ja nykyinen Vantaan uusi kaupunginjohtaja Kari Nenonen, jonka kanssa nostimme kättä ja kaikille suomalaisille  tv:sta tuttu toimittaja, musiikinharrastaja Lauri Karhuvaarakin näkyi istuvan yleisön joukossa. Katsoimme toisiamme ja tuli semmoinen tunne, että melkein tervehdimme, mutta se jäi, vaikka olen hänen kanssaan joskus muutaman sanan vaihtanut hänen ollessaan Oulussa Hyvän mielen talolla esittämässä, muuten aika hyvin, muutamia Elviksen kappaleita mm. Henry Ojutkankaan säestämänä.  Myös Kari Tapion poikia oli permannolla tuoleilla istumassa ja Jani Jalkasen kanssa juttelin tovin kertoen kokemuksiani heidän bändinsä Isänsä kanssaan tekemistä keikoista Oulun seudulla yli kymmenen vuoden ajalta, jotka kaikki olen käynyt tanssimassa ja kuuntelemassa. Lähinnä siitä kuinka “pojat” aina ennen Karin lavalle astumista soittivat mielestäni vähän liian kovalla saundilla mutta kun isä tuli lavalle, niin hän aina sääteli vehkeet eli saundit kohdalleen. Mielestäni Kari Tapio osasi laittaa ja vaatia bändin melutason oikein ja aina oli hyvät tanssit, kun hän oli lauteilla. Kari oli kunnon jätkä. Jani kertoili ajatuksiaan ja kannustin häntä jatkamaan isänsä jalanjäljillä ja niin hän sanoikin tekevänsä, kun ei muuta osaa… Aika pitkän odottelun ja mielestäni vähän höpöjen musiikki ja videoesitysten jälkeen ilmestyi Paul lavalle ja sai n. 12000 hengen yleisöltä upeat suosionosoitukset. Olihan se mahtava nähdä yksi idoleistaan niin läheltä ja hengittää hänen kanssaan samaa ilmaa… Olenhan ollut hullu Beatles fani ja opetellut soittamaan mm. bassokitaralla Beatlesien kappaleita heidän levyiltään. Tuota hullutusta kesti osaltani n. 40v, joten tulihan sitä harjoiteltua…

No, ku ensimmäinen kappale jyrähti liikkeelle oli pettymykseni valtava kun se tuli niin perhanan kovalla melulla, että heti piti laittaa korvatuplat ja niiden päälle vielä sormilla painaa, ettei melu tuhoaisi jäljellä olevia kuulonrippeitäni. Kaikki kappaleethan olivat tuttuja  ja siinä melusuojauksessani huomasin, että kyllä laulusaundit olivat kohdallaan mut soittimien melutaso oli aivan liian kova. Olihan ne järjestäjätkin sen huomioineet laittamalla n. 10 ensimmäiselle tuoliriville korvatulpat valmiiksi. Mielestäni tuo soittimien liian kova melu pilasi koko konsertin eikä se ollut miellyttävää kuunneltavaa. Aina kun bändi häippäsi taustalta ja Paul esitti aqustisesti kappaleitaan, niin se oli todella miellyttävää kuunneltavaa ja olisin toivonut hänen esittävän niitä sillä tavalla enemmänkin, mut hyvä että edes senkään verran esitti kuin esitti. Esittäessään Live and let dai Bond elokuvaan tekemää kappalettaan ja siinä oli ne mahtavat tuli ja räjähdys jutut hän itsekin kappaleen loppuräjähdysten jälkeen siinä jupistessaan totesi it was too hart, too hart. Eli se oli liian kovalla. Aivan mahtavaa oli kun hän kertoili Johnista ja siitä läheltä aivan selvästi näkyi hänen liikutuksensa kun hän muisteli miestä. Ja se kun hän pyysi yleisöä antamaan Johnille ablodit. Kun koko hallin väki ablodeerasi ja Paul heilautteli käsiään se oli mahtavaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Sain toisen kerran olla Paulin konsertissa ja sen vuoksi pystyin tekemään vertailuja näiden kahden konsertin välillä. Se ensimmäinen kerta oli v. 2004 Helsingin olympiastadionilla ollut keikka ja sehän oli kohdallani aivan uskomattoman hyvä tapahtuma kun pääsin sinne paikalle. Tämä toinen konsertti Hartwall-Areenalla vahvisti käsitystäni, että se ei aqustisesti ole parhaita mahdollisia paikkoja mut vetää väkeä ja tuottaa artisteille rahaa, niin sen vuoksi… Kaikesta melusta huolimatta oli mukava nähdä ja kuulla Paul McCartneytä bändeineen. Molemmissa konserteissaan he antoivat yleisölle kunnon encoret ja nyt jopa kahdet kun yleisö taputti heitä uskollisesti uudelleen lavalle. Loppukommentissaan see you next time (meniköhän tuo oikein) hän ei siis lupaillut mitään tarkkaa aikaa milloin palataan asiaan. Ajatelkaa nyt miehellä työkenttänä koko maailma. On siinä sarkaa kynnettävänä.

Jukka Holtinkoski

Kreetalla halu itsenäistyä

Otsikon voi käsittää niinkin, että Kreeta on jonkun miehen vaimo ja hän haluaa itsenäistyä. Sitä en sillä kuitenkaan tarkoita, vaan ollessani lokakuun alkupäivinä 2011 lomamatkalla Kreikalle kuuluvalla Kreetan saarella kuulin oppaan kertomana kuinka kreetalaisilla on alkanut kyteä halu olla itsenäinen saarivaltio. Kun ajattelee Kreikan nykytilaa ja mahdotonta velkamäärää ei ole mikään ihme jos “omillaan toimeentulevilla” kreetalaisilla onkin herännyt halu olla itsenäinen. N. 600 000 Kreetalla asuvan ihmisen mahdollisuuksiin pärjätä itsenäisenä omalla saarellaan onkin hyvät edellytykset. Onhan siellä hyvä vuosikymmeniä pohjustettu matkailuinfra ja myös mahdollisuus muutenkin elää omavaraisesti. Jos omistaa maata, jossa viljellä oliivipuita, joita siellä muistini mukaan oppaan kertomana oli n. 3 miljoonaa kpl ja muita hedelmäpuitakin saarella oli todella runsaasti. Myös eläinten pitäminen on mahdollista ja viinin tekeminen ja myös pontikan eli paikallisesti Rakin keitolla voi ansaita leivän jatketta ja kaulan kostuketta, jos sitä tekee turisteille myyntiin. Rakissa on Koskenkorvan prosentit ja se myös tuntui olevan suosittu juoma kreetalaisten ja suomalaisten aboriginaalien joukossa. Minäkin ostin pari pikku pulloa, vaikka en käytä alkoholia eikä alkoholi minua ollenkaan. Myös viinin valmistaminen ilmeni yhdeksi mahdollisuudeksi saada elantoa ja tulla toimeen. Mutta kaikesta sen huomasi, että turismi se on, joka tuo leivän monen kreetalaisen yrittäjän ja työntekijän pöytään. Kilometri tolkulla oli tienvarrella erilaisia myynti ym. liikkeitä ja yhtenä isona bisnesosiona olivat erilaiset ravintolat ja ruokapaikat, joita olikin runsaasti. Hyvä ruokahan on meille kaikille todella hyvä asia ja Kreetalla sitä osataan hyvin laittaa ja toivottavasti sitä kyetään tulevaisuudessa varallisuudesta riippumatta kaikille ihmisille tuottamaan. Yksi mielenkiintoinen osio oli kun lähestyimme kiertoajelureitillämme erästä vuoristossa olevaa kuntaa, jonka asukkaat haluaisivat olla itsenäisiä omalla saarellaan, eli Kreetalla. Siellä mm. oli rikkiammuttuja liikennemerkkejä ja aina kun niitä uusittiin niihin heti kohta ammuskeltiin uusia reikiä ja tehtiin muutakin pientä sabotaasia. He ilmeisesti kokivat olevansa täysin omavaraisia ja näin ollen eivät kaipaa muiden ohjeita, velvoitteita ja maksuja. On mielenkiintoista seurata tuleeko Kreetasta joku pv itsenäinen saarivaltio ja jos tulee, niin toivon, että se tapahtuisi ilman sisällissotia tai muita yhteenottoja.

Jukka Holtinkoski

Vastausta kaupungininsinöörille

Kiitos vastauksestanne. Se oli sen tyyppinen kuin osasin odottaakin. Haluan kysyä onko esim. Rautatienkatu, Uusikatu, Isokatu, Kirkkokatu, Torikatu ja Kajaaninkatu kaikkine kuoppine ja luonnon muovaamine töyssyineen teidän mielestänne soveltuva mukavaan ja sujuvaan nykyaikaiseen ja tulevaan bisnes Ouluun ja viihtyisään kaupunkiajeluun erilaisilla ajoneuvoilla? Minun mielestäni ei ole. Esim. Linnankadulla ja silloilla on hyvä asfalttipinnoite ja ajomukavuus aivan toista luokkaa kuin mm. em. kaduilla. Kyllä ainakin kaikki pääkadut tulisi pinnoittaa kunnon asfaltilla ja jos ajonopeudet tuppaavat nousemaan laittakaa pari pelti tai oikeaa poliisia valvomaan nopeuksia niin eiköhän ne siitä tokene. Kaikkea ei tarvitse, eikä voidakaan kerralla tehdä, vaan pikkuhiljaa vaihe kerrallaan. Haluaisin myös tietää mitä aiotte asian eteen tehdä? Ja onko kuntalaisaloite hyvä ja hyväksyttävä vain jos te herra kaupungininsinööri tai muu “virkamieskööri” sen hyväksi näette ja koette ja suostutte sitä eteenpäin viemään? Jos ja kun business Oulua rakennetaan, on mielestäni ehdottomasti otettava huomioon myös huonosti istuvien noppakivilajitelmien sopivuutta katujen pinnoitteena.

Jukka Holtinkoski

Kuntalaisaloite

17.11.2011 Tein sähköpostilla seuraavanlaisen kuntalaisaloitteen:

Esitän, että kaupunki palkkaa vähintään yhden tai mahdollisesti useammankin luotettavaksi todetun henkilön kiertämään yksinäisten sairaiden ja ikäihmisten luona vähintään kerran viikossa.

Jukka Holtinkoski

Kreikan kansallinen perinne

Sain lokakuun alkupäivinä tilaisuuden viettää vapaa-aikaa ensimmäistä kertaa elämässäni Kreikalle kuuluvalla Kreetan saarella ja sehän oli mielenkiintoinen viikko. Kävelimme kumppanimme kanssa kymmeniä kilometrejä ja myös matkustimme paikallisilla busseilla ja osallistuimme mm. ns. saarikierrokselle, jossa ajellaan Kreetan halki ja noustaan ja lasketaan bussilla korkeille vuorenrinteille hyviä maanteitä pitkin. Upeissa maisemissa pilvisessä säässä tehty saarikierros ei jättänyt ketään kylmäksi. Kun olimme saaren eteläpuolella ja nousemassa vuorenrinnetietä pitkin ylös päin avautuivat bussien ikkunoista upeat näkymät mm. Libyan merelle ja vääjäämättä pukkasi mieleen meren vastapäinen ranta, jota ei tietystikään näkynyt, siellähän parasta aikaa soditaan täyttä päätä. Mukava oli kuunnella oppaan selostusta alueen historiasta ja kaikesta muusta. Mielenkiintoinen yksityiskohta ainakin minulle oli kun ajoimme nk. kansallistietä pitkin ja opas selosti allamme soljuvan  tien rakennusurakan suuruutta ja kalleutta, kun hän totesi kreikkalaisten saaneen hanketta varten rahaa lainaksi ja kun eivät olleet niitä pystyneet maksamaan, niin saaneet velkansa anteeksi. Tuosta on jokaisen helppo vetää johtopäätös kreikkalaisten maan tavasta, jopa kansallisesta perinteestä, otetaan velkaa, eletään kuin pellossa ja annetaan muiden maksaa viulut.

Jukka Holtinkoski

Kaupungininsinöörin vastaus noppakivien poistamisesta

Hei ja kiitos palautteesta

Aloitteessa 30.5.2011 (OUKA 2871/2011) esititte noppakivien poistamista Oulun kaduilta.

Noppakivien käyttö on kestävyysasia, kuten aloitteessanne totesittekin. Sen lisäksi se on myös paljon muuta. Noppakiviladonta on kaupunkikuvallinen ja historiallinen tekijä Oulussa. Noppakivikatuja on haluttu tämän takia säilyttää ydinkeskustan alueella. Muualla noppakivikadut on pääsääntöisesti muutettu asfalttipäällysteeksi. Noppakiven käyttö on myös liikenneturvallisuusasia sillä perusteella, että nopeudet pysyvät alhaisempina noppakivikaduilla.

Terveisin

Jaakko Ylinampa, kaupungininsinööri

Ympäristö ja yhdyskuntapalvelut, katu- ja viherpalvelut

PL 32 (käyntiosoite Solistinkatu 2, 90130 Oulu)

90015 Oulun kaupunki

Mob. +358447032122

Mukula ja noppakivet pois

Oulun kaupungin keskustan katujen pinnoitteena on pitkään käytetty mukula ja noppakiviä. Käsittääkseni niitä käytetään niiden kestävyyden ja varmaankin muutamien virkamiesten jääräpäisyyden vuoksi. Mielestäni nuo kivipinnoitteet nykyajan ajoneuvojen alla eivät ole ajomukavuutta ajatellen ollenkaan sopivaa materiaalia. Kun vuosia sitten olin itsekin hyötyajoneuvoliikenteen ammattilainen ja kolistelin keskustan katuja edes takaisin, niin kyllä siinä monesti ajomukavuus oli kaukana. Auto keikkui, kitisi ja kolisi kun niitä kuoppaisia ja mukulaisia kiviteitä pitkin, kieli keskellä suuta, mentiin eteen päin. Mielestäni kaikki keskustan kadut tulisi pinnoittaa kunnon asfaltilla, niin jopa olisi kaikkien muutaman vuoden kuluttua mukava ajella uuden Oulun keskustaan uuteen parkkihalliin pysäköimään.

Jukka Holtinkoski

Tukien rinnalla tehtävän työn enimmäiskorvaus

Matti Vanhasen Hallitus on nostanut mm. työeläkkeen rinnalla tehtävän työn palkanansaitsemisen rajan 600 euroon sen vaikuttamatta eläkkeen määrään. Kun ajatellaan eläkeläisen tai muun tukea saavan ihmisen lähtevän tienaamaan tuota 600e, niin sehän menee matkakuluihin ja käteen ei jää juuri mitään verojen jälkeen.

Minusta tuota ylärajaa voisi nostaa vähintään tuhanteen euroon, eihän se mitään systeemiä kaataisi, vaan kannustaisi hakeutumaan työhön. Tuo summa voisi olla kaikille erilaisia tukia saaville ihmisille sama, niin ainakin jonkinlaista tasapuolista kohtelua se olisi.

Lisäksi Sdp:n pitää ottaa eläkeläisten ostovoiman nostaminen yhdeksi punaiseksi langaksi toiminnassaan. Lipposen hallituksen Ministeri Maija Perho-Santala poisti eläkkeiden pohjaosan ja asetti työeläkkeisiin taitetun indeksin, joka vähentää työeläkeläisten ostovoimaa. Eläkeläisiä on tulevaisuudessa paljon ja olisi työväenpuolueelle hyvä näyttää, että se myös ajattelee ja tekee jotakin eläkeläisten ostovoiman nostamiseksi.

Jukka Holtinkoski

KANSANEDUSTAJAT

Päättäjille mietittävää

Nainen istuu sängyssä, rollaattori edessään, puhuu hiljaisella äänellään, kuinka hänen tyttärensä on kehitysvammainen ja onneksi saa olla laitoshoidossa, kun hän itse ei kykene tytärtään kotonaan hoitamaan. Ja jatkaa,-Ku tämä eläminen ja yhteiskunnan kehitys on aivan älytöntä, että ei tässä oo mittää järkiä. Kukkaa  ei käy mua täällä kattomassa enkä pääse täältä asunnosta ulos. Kuuntelen naista kuinka hän kertoo ongelmistaan ja jo taakse jääneestä työelämästään ym. Ja hän jatkaa. -Ku kaikki maksaa eikä mulla rahat riitä. Näyttää vasemmassa kädessään olevaa hälytysranneketta, jonka nappia painamalla hän saa apua ja tuumaa, -Ku joka painallus maksaa mulle 15e. Eihän siitä tuu mittää, jos jatkuvasti apua tarvii. Hän asuu hyvässä, pienehkössä ja olosuhteisiin katsottuna siistissä asunnossaan luhtitalon toisessa kerroksessa, talossa, jossa ei ole hissiä. Alas johtaa hänen kuntoiselleen ihmiselle jyrkät portaat, joten ulos ihmisiin ja sosiaaliseen elämään pääsyä hänellä ei tällä hetkellä ole. Kuuntelen miettiväisenä ja kerron hänelle sillä tietämyksellä mikä minulla on mm. taksisetelimahdollisuudesta ja pyydän häntä soittamaan Kelalle tai kaupungin palvelunumeroon saadakseen lisätietoa asiasta. Kerron hänelle, että ainakin aiemmin ovat huonokuntoiset ihmiset saaneet  taksiseteleitä kaupunki -ym. asiointia varten. Juttelemme ja hänen kommenttinsa, -Ei tästä talosta oo vielä kukkaa elävänä ulos lähteny saa minut ajattelemaan ja sanomaan, Niinhän se on raakaa tämä elämä, kukapa täältä elävänä lähtee ja jatkan, -Kun näytät selvinneesi pahimmasta sinun kannattaa nyt alkaa ottamaan asioista selvää ja pyrkiä tuonne ulos sosiaaliseen elämään. Yhdessä ihmettelemme Oulun päättäjien tyhmyyttä ja kuinka ymmärtämättömiä he ovat kun eivät palkkaa lisää työntekijöitä, vaan maksavat sakkomaksuja sen sijaan, että palkkaisivat edes yhden työntekijän kiertämään sairaiden ja yksinäisten vanhusten luona edes kerran viikossa. - Kyllä niihin juhliin ja muihin hömpötyksiin löytyy rahaa mutta ei vanhusten ja sairaiden kotipalveluihin, sanoo nainen ja on mielestäni oikeassa. Juttelemme niitä näitä ja mietimme jos kuka tahansa lähtisi kiertelemään vanhusten tai huonokuntoisten luona, niin joka lähtö tulee maksamaan lähdet sitten linja-autolla, omalla autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Aika rientää, alan tekemään lähtöä, toivotan naiselle hyvää vointia ja jaksamista. Ulko-ovella ollessani yhdessä toteamme, ettei sitä ihminen mitään tajua ennenkuin itse joutuu kokemaan.

Jukka Holtinkoski

Ydinkunta palvelukunta mallista

Tuo otsikon mukainen kunnan työntekijöiden ja viranhaltijoiden “työnsekoittamismalli” luotiin tai tuotiin Ouluun joskus 90-luvulla. Näin maallikon mielestä tuo malli jossa samaan organisaatioon kuuluvat työntekijät tilaavat palvelun ja tuottavat palvelun tuntui ja tuntuu jakomielitautiselta. Minulla on käsitys, että sillä mallilla vaikeutetaan kaikkea kunnantyöntekijöiden työntekemistä ja sillä mallilla koitetaan pitkässä juoksussa yksityistää kunnan palvelut. Olen vuosien aikana muutamissa tilaisuuksissa kysellyt mistä tuo malli tuli, niin en ole siihen saanut kunnollista vastausta. Jostakin olen lukenut, että se on tullut Ruotsista ja myös sen, että siellä se malli olisi kuollut ja kuopattu. Jokohan tuo ydinkunta palvelukunta kokeilu Oulussa on tulossa tiensä päähän? Nyt kun uutta Oulua ollaan luomassa, niin olisiko asiasta päättävien tahojen syytä miettiä tuosta mallista luopumista? Ilmeisesti ydinkunta palvelukunta mallia on tutkittu miten se käytännössä on toiminut ja miten se on muokannut ihmisten työntekemisen tehokkuutta ja tuloksellisuutta? Kun itse olen asioinut joissakin jutuissa kaupungin virkamiesten kanssa, niin olen tullut siihen tulokseen, että se hidastaa töiden tekemistä ja aiheuttaa monenlaista miettimistä kukahan se tilaa ja kukahan se tuottaa ja mitenhän tässä menetellään jne. Mutta niinhän nuo kysymykset ovat jokapäiväistä elämää itsekunkin elämässä, jossa muutoksia tapahtuu.

Jukka Holtinkoski

Pihasaunaan kylpemään

Haja-asutusalueille laadittu ja kertaalleen muokattu jätevesilaki on osoittautunut ihmisille vaikeaksi käsittää ja hyväksyä.

Kun kuntiin on laadittu asemakaavat, niin se antaa kiinteistöjen ostajille tai vuokraajille, eli uudisrakentajille, mahdollisuuden saada vesi -ja viemäriliittymät tontin rajalle, jolloin kunta, liittymän käyttöönoton jälkeen, perii tästä tietyn suuruisen liittymismaksun. Sen jälkeen vesijohto -ja viemäriverkostoon liittyjälle tulee lisäksi kunkin kunnanvaltuuston päättämät vesi- ja jätevesimaksut. Näin ollen uusi laki ei kohtele kansalaisia oikeudenmukaisesti, koska haja-asutusalueella asuvat ihmiset eivät kuulu asemakaavoituksen piiriin ja joutuvat itse maksamaan kaikki kulut omasta pussistaan. Esim. osa Oulun Pikkaralasta on pohjavesialuetta ja siellä asuvilla ihmisillä on jo osakkuus alueen omassa vesiosuuskunnassa ja näin olen oma vesijohto. Mielestäni kaupungin tulisi kompensoida liittymismaksun ylimenevä osa, siis tuo jo maksettu vesijohto niin, että viemäriliittyjille tulevat ylimääräiset maksut hyvitetään jättämällä perimättä jätevesimaksua niin kauan, että se kattaa tuon jo olemassa olevan vesijohdon liittymismaksun. Emmehän halua maksaa kahta kertaa liittymismaksua. Tuo em. edellyttäen, että kaupunki rakentaa viemäriverkoston ihmisten tonttien edustalle niin kuin asemakaava-alueellakin tehdään. Jos kaupunki on maksattamassa koko verkoston rakentamisen tonttien omistajilla, niin siinä tapauksessa kaupungin pitää kompensoida koko juttu antamalla ilmaiset jäteveden laskuoikeudet kunnes erotus on “maksettu”. Se olisi oikeudenmukainen ratkaisu ja kohtelisi ihmisiä tasapuolisesti.

Kyllä se ihmetyttää jos ulkosaunan lämmittäminenkin on 2014 lainvastaista jos saunavesiä ei imeytetä tai johdeta viemäriin. Olemmeko me niin likaisia kun  käymme saunassa pesulla? Tai pesemme siellä ns. pikkupyykkiä? Kaikesta huolimatta on myös hyvä kehittää pesuaineita ympäristöystävällisemmiksi?

Jukka Holtinkoski

Porkkanoita paluulle työelämään tarvitaan

Suomalainen työeläkejärjestelmä sai alkunsa 1960-luvun alkuvuosina SDP:n kansanedustajien lakialoitteen pohjalta, jolloin palkansaajille luotiin eläkejärjestelmä, josta tulevat rahat rahastoitiin yksityisiin työeläkeyhtiöihin. Yksityisiä työeläkeyhtiöitä ovat ainakin Varma, Ilmarinen, Eläke-Fennia, Kunnallinen eläkevakuutus, valtionkonttori ja mm. oman firman eläkesäätiö, joista viimeksi mainittuja ollaan purkamassa, ja jonka seurauksena työeläkeyhtiöiden valta vain kasvaa. Joka kuukausi työnantajat tilittävät em. eläkeyhtiöihin noin 22,5 % työntekijöiden bruttopalkasta. Eli vakuutusyhtiöille jää vuositasolla suuret summat rahaa sijoitettavaksi ja eläkejärjestelmän ylläpitämiseksi. Näitä työeläkemaksuja em. vakuutusyhtiöt maksavat työeläkkeeseen oikeutetuille henkilöille takaisin työeläkkeinä. Näitä työntekijöiden palkkaan suhteutettuja työeläkemaksuja vakuutusyhtiöt myös sijoittavat erilaisiin kohteisiin varmaankin vähintään sillä tarkoituksella, että rahoille saadaan ainakin inflaatiosuoja. Ihmetystä herättääkin se, että ”1999-2007 välisenä aikana ovat yksityiset työeläkeyhtiöt palauttaneet työnantajille takaisin n. 1,4 miljardia euroa ns. asiakashyvityksinä!” Kysyä sopii mihin perustuvat työnantajille palautetut asiakashyvitysmaksut? Eivätkö nämä rahat kuuluisi työeläkeläisille eläkkeiden ostovoiman ylläpitämiseksi ja yhteiskunnan liike-elämää työeläkeläisille lisääntyvän ostovoiman tulemisen myötä kuluttamisen kautta tukemiseksi? Mielestäni näin toimimalla murennetaan nykyisenkaltaista työeläkejärjestelmää. Nyt kun eläkeasiat ovat kovasti tapetilla ja kansalaisten eläkkeelle jäämisikää haluttaisiin ainakin oikeiston mielestä nostaa, ei meno eläkeikää lähestyviä ja töissään 90-luvun laman ja sen jälkeisinä vuosina itsensä väsyttäneitä ihmisiä varmaankaan naurata. Kun työeläkkeelle pääsyä vaikeutetaan, niin tuoko se ihmisten työkykyä takaisin? Tai kun työeläkkeellä olevat ihmiset ovat siellä sairauksiensa vuoksi, niin heidän eläke-etujaan kaventamallako heidän työkykynsä palautuu? (Taitettu indeksi). Valtakuntaan on laadittu uusi laki ja ”sen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen saajalla on oikeus ansaita eläkkeensä rinnalla ainakin 600 euroa kuukaudessa sen vaikuttamatta maksetun eläkkeen määrään tai maksuun. Ansioraja voi olla 600 euroa kuukaudessa suurempi, jos henkilön eläkkeenmukaiset prosenttiansiorajat sen sallivat. Lisäksi työansioista karttuu vanhuuseläkettä 1,5 % vuodessa.” Tuo uusi laki on hyvä, summa vain saisi olla korkeampi. Tuolla päätöksellään varmaankin halutaan kannustaa työeläkkeellä olevia ihmisiä takaisin työelämään. Olisi hyvä jos tuo työeläkeläisten eläkkeen rinnalla tekemästä työstä saatu palkka eläke-etuja menettämättä olisi 1000 euroa. Ei kai se mitään systeemiä kaataisi vaan entistä enemmän kannustaisi palaamaan takaisin ja yrittämään työelämässä. Eikä tuo mahdollinen 1000 e kk lisäpalkka nosta pieneläkeläisen tulotasoa kadehdittavan korkeaksi. Tosiasiahan kuitenkin on se, että mikään rahasumma ei tuo työeläkeläiselle terveyttä ja alkuperäistä työkuntoa ja intoa takaisin. Hyvää on myös se, että 2010 alkaen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää eli jättää lepäämään työssäkäynnin ajaksi. Työkyvyttömyyseläke voi olla tällä tavoin lepäävänä kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen ja mahdollisuus koskee kaikkia työkyvyttömyyseläkeläisiä eikä eläkkeelle palaamiseen enää tarvita työkyvyn arviointia, jos paluu eläkkeelle tapahtuu tuon kahden vuoden aikana. Tämä uusi määräaikainen laki on voimassa kokeiluluontoisena 1.1.2010-31.12.2013 välisenä aikana.

Jukka Holtinkoski

OULUN TORISTAKO RAKENNUSTEN SEKAMELSKA

Oulun kaupungin keskustan täydennysrakentaminen sai uuden sysäyksen kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginjohtaja Matti Pennasen huolto –ja pysäköintisuunnitelmapäätösesityksen ja ilmeisesti samalla myös monta muuta rakentamishanketta. Joskus 90-luvun taitteessa mm. Oulun Demarit asettivat yhdeksi tärkeimmistä poliittisista tavoitteistaan keskustan täydennysrakentamisen ja torin elävöittämisen. Voin tyytyväisenä todeta, että tuo tavoite saavutettiin jota sain myös itse olla jonkin verran mukana toteuttamassa. Nyt kun torinrantaan on tulossa jo hyväksyttyjä hankkeita, kuten MGP-Servicen Gasthouse, joka nousee aittojen viereen. Kirjaston viereen on suunniteltu 22-kerroksista tornitaloa ja torille kaavaillaan myös maanalaista pysäköintiä ja niin kutsuttua Elämysten taloa, niin kyllä tässä vääjäämättä tulee mieleen semmoinenkin kysymys, mennäänkö nyt liian pitkälle? Ja mihin tarkoitukseen Oulun kauppatoria tulevaisuudessa käytetään ja rakennetaan? Onko se edelleen kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja ostosten tekemispaikka, vai tuleeko siitä täyteen tuupattu erilaisten rakennusten ja tapahtumien sekamelska, joita sitten harmitellaan ja kadutaan. Onko suunnitelmiin otettu 22-kerroksinen hotelli Hilton tai jotakin muuta nimeä kantava tornihotellitalo tulossa oikealle paikalleen varjostamaan laskevaa ilta-aurinkoa ja kesäistä torielämää? Käsitykseni mukaan tuo korkea torinrannan tornihotellihanke on ollut noissa keskeytetyissä aiemmin Hotelli Vaakunan nimellä tunnetuksi tullutta rakennusta sekä teatteri ja kirjastotalohankkeissa mukana. En yhtään ihmettele silloisten arkkitehtien suunnitelmaa korkeasta rantarakentamisesta, koska silloin 60-luvullahan tulivat televisiot moneen kotiin ja aina kun tuli kuvaa New Yorkista tai muusta Amerikan rantakaupungista, niin aina oli kuvissa rantaan rakennetut pilvenpiirtäjät. Oletan, että siitä tai ehkäpä jopa paikan päällä katsomassa käytyään he rohkeasti ottivat suunnitelmiinsa Oulun torinrantaan korkean tornitalon. Mielestäni tuota torinrannan tornitaloa ei saisi toteuttaa lainkaan ko. paikalle, vaan se olisi rakennettava reilusti kauemmas rannasta. Ehkäpä jonnekin aseman seutuville. Eli olisi noudatettava samaa korkeanrakentamisen periaatetta kuin Toppilan asuntomessualueella on tehty. Rakennetaan keskustaan ja jos laajennetaan niin hajautetusti koska tilaahan on. Vähän samaan tyyliin kuin Alvar aallon suunnittelemassa Toivoniemessä on tehty. Myös mahdollinen Elämysten talo, jos olen oikein ymmärtänyt sen paikan, peittää upean Seurahuoneen julkisivun rannasta päin katsottuna. Mieleeni pukkautuu sellainenkin ajatus, että Ouluun tulee tosi tarve toiselle torille. Aika näyttää, akat puhhuu ja myös me miehet.

Jukka Holtinkoski

Oulun keskustan kehittämisestä

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen päätös jättää kallioparkki, ainakin toistaiseksi rakentamatta, oli rohkea päätös. Aikoinaan, kun sain toimia mm. kaupungin liikenneasiainjaostossa, oli silloisen liikenneinsinöörin Mauri Myllylän toimesta annettu erään insinööriopiskelijan lopputyön ja myös kaupungin kehittämisen tukemiseksi tutkia keskustan kellaritilojen kartoittamista, niin että huoltoliikenne saataisiin maan alle. Kun myös itse olin tuolloin huoltoliikenteen ammattilainen, niin ajatus siitä tuntui hyvältä ja tutkimisen arvoiselta asialta.

Vuosien vieriessä kunnallisvaaleilla valittujen päättäjien ja kaupungin virkamiesten vaihtuessa ja koko kaupungin päättämisorganisaation muuttuessa ja 90-luvun ison laman myllerryksissä asia hautautui kunnes nousi esiin, kuin fenix -lintu tuhkasta, kallioparkkirakentamisena. Hankkeeseen käytettiin n. 2 miljoonaa euroa. Hyvää asiassa on se, että onpahan asiaa tutkittu ja joku pv. voidaan vielä hutkiakin. Mielenkiintoista oli, että koko keskustan kehittäminen oli kiinni kallioparkkirakentamisesta. Mielestäni huoltoliikenteen maan alle saaminen jäi koko asiassa jostakin syystä sivuseikaksi.

Kun 90-luvulla käytiin teknisessä lautakunnassa äänestys ns. Liiton talon muuttamisesta parkkitaloksi, niin me hankkeen kannattajat hävisimme sen äänestyksen ja asia jäi siihen. Nyt kun kaupungilla on tietääkseni n. 700 parkkipaikan rakennusvelvoite, olemme samassa, ellei huonommassa jamassa, kuin silloin, kun Liiton talo pysäköintitaloksi hanke haudattiin.

Keskustan kehittäminen on oululaisten yhteinen asia. Olen ollut lukijana tyytyväinen, kun sanomalehti Kalevassa on tuotu esiin Hallituskatu keskustan kehittämisen yhtenä pääkohteena. Se on hyvää ajattelua. Se johtaa rautatie ja linja-autoasemalta suoraan keskustaan. Sen kadun varrelle voidaan hyvällä suunnittelulla saada aikaan hyvää uudisrakentamista ja toivon mukaan entistä vireämpää liike-elämää. Mielestäni Oulun keskustan täydennysrakentaminen ja kerroskorkeuden nostaminen on paljon järkevämpää rakentamista, kuin esim. korkean tornihotellitalon rakentaminen torinrannan maastomerkiksi. Tosin voisihan se olla majakkana mereltä rantaan pyrkiville. Eli ei estetä nykyistä enempää kaupungin ”uudesta keskustasta” merellisiä näkymiä korkealla rantarakentamisella.

Oulun torilla on kesällä mukava oleskella ilta-auringon laskiessa. Harmi, että se laskee sen betonimöhkäleen, eli teatteritalon taakse. Olisi mukavaa jos auringonlasku voitaisiin jotenkin uudella tavalla hyödyntää. Ja parhaassa tapauksessa, kauniina kesäiltoina, voitaisiin Oulun torista puhua auringonlaskun torina.

Oikeisto jyllää

Tänä päivänä politiikassa jylläävät, näkyvät ja tuntuvat oikeiston arvot ja meno ei kun kiihtyy. Oikeistolaiset puhuvat, että raha ei tipu taivaasta. Eihän se tipukaan, vaan sitähän saa valtion kustantamina verohelpotuksina ja lainarahalla. Niin kuin hallitus teki ja maksoi tällä tavalla äänestäjilleen. Kyllä siihen kansakin väsyy kun aina vain pahenee paitsi varakkailla. Laman aikanakaan heillä ei mene huonosti vaan vähemmän hyvin. Ja sitten kun rikkaiden on osallistuttava lamatalkoisiin ja puhutaan verojen kiristämisestä, niin sehän on etukäteen kompensoitu heille tuntuvina verohelpotuksina.

Kansalaisten silmissä puolueet ovat samaa massaa. Jostakin syystä tuntuu, että tärkeät asiat jäävät jonnekin taakse ja jonkinlainen hömppä pömppä julkisuus on paljon tärkeämpää kuin asialinja. Poliitikoiden pitäisi määritellä ja puhua oman ideologian pohjalta kumpuavista arvoista ja valinnoista. Kuitenkin kaikesta huolimatta jos aiot selviytyä elämässä eteenpäin on sinniteltävä mukana ja haettava selviytymiskeinoja. Ja niinhän se on, että täällä on pelattava niillä korteilla mitä itse kullakin on käsissä.

Linnunpöntöt puhtaaksi

Linnunpöntöt pitää tyhjentää, että saavat taas keväällä puhtaan yksiön kun tulevat etelästä!

Korkeakouluko maksutonta

Keskustapuolueen kansanedustajat Tuomo Hänninen ja Mirja vehkaperä, joista ensiksi mainittu on myös sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, ottivat kantaa Kalevan yleisönosastolla

4.12 .2009 korkeakoulutuksen maksuttomuuden puolesta. Samassa yhteydessä he moittivat vihreiden kansanedustajan Erkki Pulliaisen ”väittämää” 2.12. (lukijan sivu), että keskusta on ajamassa Suomeen lukukausimaksuja yliopistoihin. Tavoitteena keskustalla on Pulliaisen sanoin pudottaa ”maksukyvyttömät kakarat pois yliopisto-opiskelusta”. Itse en yhtään epäile Erkki Pulliaisella olevan asiantuntemusta ja henkeä puolustaa etenkin Oulun yliopiston, jos muidenkin korkeakoulujen toimintaedellytyksiä joka paikassa, varsinkin näin eduskuntavaalien alla.

Selvitellessäni alkuvuodesta ihmisten mahdollisuuksia opiskella mm. yliopistossa sain eräältä yliopiston työntekijältä kuulla, että vuoden alusta on ministeriöstä tullut päätös, että työttömiltä ym. on yliopiston opiskelualennus poistettu. Jos ja kun tällainen alennus on poistettu, niin eihän meillä ole maksutonta korkeakouluopiskelua ollutkaan.

Hänninen ja Vehkaperä kirjoituksessaan lausuivat, että keskustalaisten tavoitteena on koko maanlaajuinen koulutuksellinen tasa-arvo. Nyt kun keskusta istuu hallituksessa ja Pääministerikin on keskustalainen, niin koulutuksen tasa-arvon nimissäkö he tukevat Aalto yliopistolle enemmän rahaa, kuin esim. Oulun yliopistolle?

Kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu Anne Lukkarila otsikoi kirjoituksensa Kalevan yleisönosastolla 5.12.2009 ”yksityinen raha ei ole elinehto” ja kirjoituksessaan hän mm. toteaa, että ”yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi valtio on varautunut tekemään finanssisijoituksia myös muihin yliopistoihin suhteessa niiden hankkimiin yksityisiin pääomasijoituksiin”. Eli jos yliopisto ei kykene hankkimaan yksityistä pääomaa, niin valtion (Kokoomuksen ja Keskustapuolueen) myöntämää finanssisijoitusmuotoista tukea ei silloin tulisi. Oulun yliopistolla on ollut menossa varojenkeruukampanja ja mm. Oulun Puhelin Oy lahjoitti muistaakseni 100 000 e tähän keräykseen.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallituksen päätös tukea säätiöpohjaista Aalto yliopistoa ”finanssimuotoisilla sijoituksilla” tukee sitä ajatusta, että Suomeen tulee yksi ylivoimainen yliopisto ja muut, mikäli yleensäkään pystyssä pysyvät, saavat hommata rahoituksensa jostakin muualta. Käsitykseni mukaan jos Oulun yliopisto ei saa valtion taholta finanssi tai muun muotoista rahoitusta ovat lukukausimaksut edessä ja huonompiosaisten opiskelumahdollisuudet entisestään vähenevät myös Oulun yliopistossa.

Jukka Holtinkoski

Hei maailma!

Avainsanat: Uusi avainsana